Tänään lähdimme Impin kanssa taas vastaan Elinaa, ja kääpiösnautseri Minniä. Impi tuijotteli kahta heppaa jotka laidunsivat tien vieressä, nopeasti kuitenkin taas jatkoimme matkaa ja huomasimme Elinan ja Minnin. Impin huomattua heidät, se meni kyyryyn aivan niikun bordercolliet menevät paimentaessaan, sillei Impi hipsi kohti heitä ja kun tarpeeksi lähellä oltiin Impi meni maahan. Lopuki Impi syöksähti kohti Minniä, pyytäen leikkiin. Kävelimme koululle, jossa päästimme koirat irti kaukaloon. Ensin treenasin Impin kanssa paikalla makuuta, kymmenen askeleen päästä. Nopeasti Impi nousikin ylös, joten palasin sen luo käskin uudestaan maahan ja menin samalle paikalle mitä aikasemmin. Laskin hitaasti kahteen kymmeneen ja palasin takaisin. Impi pysyi tällä kertaa hyvin. Treenasimme sen jälkeen seuraamista joka onnistui hyvin, Impi ei puottanut kontaktiakaan missään vaiheessa. Uskalsin tehdä Impin kanssa erilaisia käännöksiä, jotka sujuivat tosi hienosti. Seuraavaksi aloimme harjoittelemaan Impille täysin uutta liikettä, liikkestä maahan menoa. Olin lukenut eräästä kirjasta että vauhtia pitäisi hiljentää mahdollisimman hiljaiseksi ja sitten komentaa koira maahan. Impi pysähtyi ja katsoi minua hölmönä heilutellen häntäänsä. Päätin jättää sen liikkeen harjoittelemisen siihen, vaikka alokas luokassa ei olekkaan kauko ohjauksia Impi osaa mennä istumasta maahan ja seisomasta maahan. Impiä ei tuntunut sekään innostavan, päätin ottaa enää tänne tulon Impillä. Se onnistui hyvin ja Impi tuli luokseni innokkaasti. Heitin sille kävyn jonka perään neiti lähti innokkaasti. Laitoin Impin kiinni maaliin ja kävin pitämässä Minniä kiinni Elinalle, Minni juoksikin vauhdilla Elinan luokse korvat heiluen. Impin juostua vielä kävyn kanssa hetki, jätin Impin seisomaan ja käskin sen maahan. Se onnistui! Palkkasin Impin, ja annoin sen riehua. Sitten palasimme kotiin.